keskiviikko 9. tammikuuta 2008

Kuukausi sitten

On jäänyt blogi kirjoittaminen vähemmälle mutta kuukausi sitten oli tilanne kokonaan toinen:

Rullatuolin ja keppien varassa kävelimme, rappusissa kantaminen rupesi pikkuhiljaa kyllästyttämään, kuten myös lounastauon aikaistaminen koulupäivän päätökseen.

Saavuimme Tampereelle, väsyneinä ja kahvin puutteesta jonkulaisessa horroksessa. Röntgeniin pääsimme viiden minuutin sisällä, Jarmoa jouduimme odottelemaan yhtä lyhyen ajan.

Kuvat näyttivät hyviltä, luusto oli kasvanut odotetusti ja käsketysti E jätti kepit tuolille ja otti ekat askeleet. Tyylipisteitä ei toki herunut, mutta linnunpoikasmallista on hyvä lähteä parantamaan. Kävelytyyli oli ennen leikkausta ollut tasapainon pitämistä käsiä ja lantiota hyväksikäyttäen, nyt vielä voimakkaamin. Tyytyväisin mielin kiitimme Jarmoa, jätimme lainakepit ja -tuolin polille ja taksilla keskustaan syömään pizzaa...

Allasterapiaa Jarmo puolsi ja olemme Vaasassa käyneet kuutisen kertaa, ja jatkosta päätetään ensi kontrollin yhteydessä. Merikanto on konsultoimassa joten pääsemme hänen luo täällä Vaasassa. Olen itse puhunut fysioterapian tarpeesta ja saanut sen mustaa valkoisella kerran, ja suullisesti kolme kertaa, että koko kevään aikana fysio on tarpeen.

Säästäminen on luultavasti helpointa karsimalla ostopalveluja josta saisimme tarpeemme täytettyä. Sen takia on "kuulema" fysiolle ei kovinkaan paljon tarvetta, vaikka on pidetty yhteyttä Tampereelle. Siis sinne mistä olen itse saanut vahvistettua että koko kevään ajaksi, alussa jopa useammin kuin kerran viikossa, myöhemmin harvennee käynnit.

Tiedä häntä mitä kautta kaikki tieto kulkee, mutta itse olen tavallaan Perthes-projektin koordinaattori jolla on velvollisuus hankkia kaikki mahdolliset tiedot ja valvoa hoitoa alusta loppuun. Kiellettyjä liikkeitä olisi tullut tehtyä jos Vaasan fysioterapeutti olisi luottanut saamaansa väärin tietoihin Tampereen fysioterapeutilta joka oli unohtanut että tukirauta oli uutta mallia. Tiesin kieltää mikä-sen-liikkeen-latinalainen-nimi-nyt-onkaan mutta luultavasti ei vaurioita olisi tullut kuitenkaan koska paraneminen on ollut niin nopeaa.

Tänään E kävelee rappusia paljon paremmin kuin aikaisemmin syksyllä ennen leikkausta, pientä nykimistä tasapainon pitämisessä esiintyy mutta en millään usko sen olevan pysyvää. Ainoa huoleni on saada kävely semmoiseksi että nivel muotoutuu mahdollisimman pyöreäksi jotta tulevaisuudessa moiset vaivat olisivat erittäin kaukana.

Kontrollin jälkeen palaan taas kirjoittelemaan...

Ei kommentteja: